Viime viikonlopun ohjelmaan kuului pentutreffejä sisarusten kanssa, tokotreenejä Sirken ja Ansun opastuksella, Turun vierailua sekä kolme agilitystarttia. Ritni oli lauantai iltana pentutreffeillä sitä mieltä, että näyttää ennemmin keskisormea kaikille kun alkaa leikkimään jotain lapsellisia painileikkejä muiden sisarusten kanssa. Se oli ilmeisimmin väsynyt kaikesta ohjelmasta ja ehkä perjantain agility/ tokotreeneilläkin oli osansa siihen mielentilaan. Toki tyttöjen seura on aina mieleen, mutta pojille näytettiin hammasta.

Perjantain treenit agilityn osalta meni ihan kivasti ja tuntu hyvältä lähteä viikonlopuksi reissuun. Tein tuplaidioottineliötä ja siinä lähinnä valsseja. No mitä noista nyt sitte sanois. Ei ne edelleenkään kisoissa toiminut vaan pääsi valuumaan oikein kunnolla. Vaatii hinkkaamista lisää. Lisäksi vastakädenkäyttö oli edelleen teemana.

Lauantaina tokotreeneissä tein noutoja. Tai haluisin niin saada ratkaistuksi meidän ongelman. Pitotreeneillä ei pelkästään ole saatu aikaan toivottua lopputulosta. Nyt laitettiin Ritnin kierrokset vielä korkeammalle, jotta saisin sen tekemään virheen. Kierrätettiin kahdeksikkoa kapula suussa ja nostettiin kierrokset siihen pisteeseen, että pingispallot vilkkui silmistä. En silti saanut sitä tuossa kohtaa tekemään virhettä vaan se puri hyvin tasaisesti kokoajan kapulaan. Treenilistalle pääsi myös kapulan nostotreenit sisällä. Eli kerran saa korjata asentoa, mutta toisesta huomautetaan. Kotona jatkettiin maanantaina tätä ja hienosti Rätvänä pärjäsi tässä. Odotan nyt vaan sitä hetkeä, että se virhe tapahtuisi, jotta saisin paikattua sen...

Sunnuntain agilitykilpailuihi (toisiin sellaisiin) matkattiin Turusta kotoapäin. Tulossaldolla ei ole kehuskelemista, mutta olen kuitenkin kokonaisuuteen varsin tyytyväinen. Paitsi omaan työskentelyyni osittain. Pari hyllyä ja Jackpot 25 vp.  Kunnolliset videotkin on olemassa ja lisään ne varmasti tänne heti kun saan aikaiseksi.

Ensimmäisellä radalla Ritni tiputti ensimmäisen riman. Se lähti empien liikkeelle, vaikka videosta näkee että se lähtee liikkeelle kun nostan käden. Normaalisti sanon sille "paikka" vielä viimeisen kerran kun lähden ottamaan sitä vastaan. Nyt en sanonut sitä lainkaaan ja lähti musta vähän varkain sen liikkeestä päätellen. Ritni oli ilmeisesti aalta bongannut yhden putkensuun ja ampui sinne, josta hylly. Toki peiliin voi tässäkin katsoa. Lähdin ainoastaan vetämään, mutta en mitenkään suuremmin vekannut tai lähtenyt käskyttämään Aa:n jälkeen. Idiootti kartturi.  

Toinen rata oli jokseenki jäätävä. Meidät pyydettiin jo radalle, kunnes tuomari alkoi ratatyöntekijöiden kanssa säätämään jotain ja en päässyt lähtemään. Meni tuhottoman kauan kun edelliselle kilpailijalle käytiin selittämässä jotain ja rataa korjailtiin. Ritnihän näyttää noissa tilanteissa ihan rennolta kaverilta, mutta itse nään sen tärisevät jalat ja kiehuvan mielentilan. Videostakin näkee miten se vaan istuu hiljaa paikoillaan, mutta "tule"-käskyn saatuaan se ampaisee jonnekin ihan muualle kuin pitäisi. Kaahaa hypyn ohi, keinun ohi, liukastuu putkesta tullessa, tikuttaa pikkujaloilla kuin ompelukone. Kuulostaa masentavalta, mutta ei se sitä ollut! Pikemminkin ton kaverin kanssa on hurjan hauskaa mennä!

Viimeinen hyppyrata alkoi kivasti, vaikka valssi valui törkeän pitkälle. Rata oli todella vauhdikas ja pussin jälkeistä elämää miettiessä oli pakko tehdä valinta ja mennä ulkokautta, ettei törmäysvaaraa olisi. Tähän asti sujui kivasti, kunnes mykkänä lopetan käskyttämisen ja huidon ainostaan kädellä. Mihin ne sanat katoaa tiukan paikan tullen!!?? Varastossa on varmasti miljoona erillaista käskyä jolla saa koiran etenemään ja suorittamaan halutut esteet, mutta miten ne kummasti katoaa tuossa oletetussa paniikissa. Hitsit kun saa olla itseensä epätyytyväinen! Kepeille kiiruhti sellasta kyytiä, että liukui matolla toiseen väliin ja toisessa valssissa valui esteen taakse. Niitä sitten korjaillessa kertyi aika ja vinopino virhepisteitä.

Kokonaisuutena kiva reissu! Viikonloppuna uusinta!