Meillä on siis ongelma puomilla, kuten lähes kaikilla muillakin agiliitäjillä yleensä jossain vaiheessa. Ongelma on itseasiassa ollut enemmän kuin kauan, mutta en ole saanut aikaiseksi purkaa koko suoritusta palasiksi. Tähän saakka olen ainoastaan palkannut sen makkaralla puomin alastulossa, mutta kisoissa tämä kostautuu. Se katsoo puolessa välissä kerran taakseen ja vaihtaa isomman vaihteen. Olen ollut siis mietintätauolla koko asian kanssa. Ahneus ei näköjään aina riitä...

Sunnuntain kisoista kotiin palattuani otsasuoni oli paisua päästä tämän alastulokontaktin vuoksi. Tarkennettakoon nyt tässä, että ylösmeno on ok, samoin A ja keinu. Askeltaa näissä oikein ja missään kontaktissa sillä ei ole pysäytyskäskyä, vaan ne toimii juoksuna. Omistan naksuttimen, mutta jostain syystä se on ollut aina kaapin perällä, enkä ole siihen kovin paljon perustanut. Oliskohan siitä meille apua...

Nyt on naksuteltu kosketusalustan kanssa koko viikko ja sininen pakasterasian kansi on ruvella! Ollaan harjoiteltu niin, että seison eri paikoissa Mutkaan nähden, mutta kuitenkin siten että kontakti on aina sen edessä. Tänään käytiin aamulla hallilla ja rakas pakasterasian kansi mukana. Naksuteltiin ensin maassa ja sitte siirryttiin puomin alastuloon. Tuli sellanen olo, että ehkä tämä voisi toimiakin pitkässä juoksussa... Kovin se ainakin sitä kuopi, mutta koko esteen suorittaessa ei vielä ymmärtänyt suoraan etsiä tätä alustaa vaan seisoi jäykkänä ja ihmetteli miksen huuda sílle mitään. :)

Neito keräsi tästä reenistä kunnon kierrokset ja muutama keppikulma tehtiin kummaltakin puolelta loistavin tuloksin. Vedätys onnistui hyvin sekä puolenvaihto lopussa. Vauhtia oli huimasti ja saatiin mummo oikeen kiljumaan!

Toivottavasti tämäkin ongelma nyt korjaantuisi, jotta saataisiin SM- ja MM-karsintapisteet kasaan helposti, ilman verta, hikeä ja kyyneliä.