Eilen ajettiin kaasu pohjassa Somerolle töiden jälkeen paimentamaan. Viime viikon paimennukset meni ohi kun olin kipeenä. Melko kuranen kelioli, mutta Hipsu oli loistava. Pitkästä aikaa saa rehellisesti sanoa, että ens kesää odotellaan jo innolla, jotta päästään näyttämään taitoja kisakentille. 

Ajatuksena oli ottaa hakukaaria ja vahvistaa niitä. Ritnillä on ollut oikea puoli heikompi ja se on tullut hakukaarissa helposti esille. Eilen ei kuitenkaan ollut tietoakaan puolien eroista. Kummallista. Maahanmenot oli nopeita ja kertaakaan ei tarvinnut antaa sauvan laulaa. Sain nyt läheteltyä jo aika kaukaa ja pitää pyrkiä siihen, etten enää sanoisi sitä "siiiiiitä aja" siellä kaaren päässä, vaan antaisin sen itse hahmottaa kohdan mistä lähtee ajamaan. Onnistui ihan hyvin! Tarvii olla todella tarkkana äänen kanssa noissa lähetyksissä ja sanoa aina kerran se suunta niin, että siihen tulee tarpeeksi painetta. 

Kuljetuksissa pitää edelleen ottaa huomioon se, että en saa päästää Ritniä liian lähelle mummojen takajalkoja, koska sillon saattaa ajaessaan vaan avata suunsa ja napauttaa kintereille hampailla. Ei siis hyökkää, vaan antaa vaan vähän vauhtia.  Mikäli se ajautuu turhan lähelle, niin pitää laittaa tasasesti maahan. 

Hauskaa on ollu huomata myös se, että häkkihärdellin jälkeen on ollu erittäin kuuliainen paimen. Hui, taitaa muistaa, että jos käyttäytyy huonosti niin tie vie sinne... Nyt sillä ei kertaakaan menny yli tuo homma eikä lähtenyt rallattamaan lenkkiä. Toisaalta ei myöskään tapahtunut mitään sellasta mistä sitä ois huomautettu. Parin viikon päästä taitaa vasta olla seuraava kerta, kun olen jollain varasijoilla vaan kokoajan. Ehkä tehdään tämä loppukausi vielä näitä hakukaarien varmistamisia ja jos vaikka keväällä ottais sitte häkkitreeniä enemmän.... Poispäinajokin vaatii vielä treeniä. Noh, kyllä tää tästä! Pääasia että jäi hyvä mieli!