Kerron nyt heti alkuun, että en ole itse vaihtanut otsikkojen väriä siniseksi, vaan ne jostain syystä on itsestään muuttuneet. Kauhja väri! Muutan takaisin kun jaksan.  

No joo. Tulevana tiistaina on sitten Ritnin ensimmäiset viralliset tokokisat. Jännittää jo nyt, vaikka on vasta sunnuntai. Tänään oltiin Reinen kanssa katsomassa agikisoja ja tein muutaman pikkujutun siinä kentällä. Vähän juoksua, josta vaudista palkka, sitte luoksetulon suoraan sivulle ja jäävistä seisomisen. Kaikki oli hyviä eikä voi moittia. Mun täytyy nyt vaan sparrata itseäni sillä, että meillä on kivaa ja pitää muistaa pitää bileitä liikkeiden välillä. Haluan, että me molemmat hymyillään niinku aina. Piti vielä sanoa, että vaihdoin tuon luoksetulon pari viikkoa sitten niin, että tulee suoraan sivulle. Sekun juoksi niin satalasissa, ettei ikinä saanut jarrutettua mun eteen vaan törmäsi jalkoihin. Noudot otan edelleen eteen, mutta tuo RI-SIVU on toiminut käskynä sairaan hyvin. Sillä mennään. 

Sitte illalla kun tulin lenkiltä, meinasin tehdä paikallamakuun, vaikka olin päättänyt etten enää mitään tee. Seuraavaksi vasta tiistai iltana. Noh, mun onneksi just sattu tulemaan joku koiraporukka meidän tietä pitkin, joten mentiin suoraan sisään. Toihan oli meidän heikoin kohta silloin aikasemmin, eli Ripaska tyksis nousta seisomaan ja katselee vähän aakeemmalta treenikenttää. Nyt ne on ollu siis historiaa jo aika pitkän aikaa ja on Riitan treeneissä saanut siihen hyvää vahvistusta. Mun on luotettava siihen ja toimittava itse vaan niinkuin treeneissäkin. Muuten koko juttu olisi kovin epäreilu... Sitähän me ei haluta. Nää on uskon asioita. 

Olen kärsinyt agilitymasennuksesta tai oikeastaan mua ei ole koko touhu kiinnostanut hetkeen lainkaan. Jos sanon koko kevääseen niin en paljoa valehtele. En ole myöskään tehnyt väkisin yhtään mitään. Varasin nyt ajan Ulla Kaukoselle 18.6 hyppytekniikan päivittämiseen ja sen jälkeen olen ajatellut alkaa aktiivisesti tahkomaan sitä. Toki sen verran sain itsestäni irti, että tilasin netistä Susan Salon samaisen hyppytekniikkavideon ja olen sitä nyt vahdannut ensimmäisen levyn verran. Pari ois vielä jäljellä. Nyt jos joku kummastelee, että miksi jauhan tuosta tekniikasta, niin se johtuu siitä että en yksinkertaisesti halua tuon oppivan hyppäämään samalla tavalla kuin suurin osa bortsuista. Toivoisin sen pystyvän kisaamaan vielä monien vuosien päästä, joten tästä syystä kisoihin ei ole kiirettä. Ritnillä on myös vauhtia enemmän kuin taitoa, joten veikkaan että tekniikan opettelu on tässä ihan kohdallaan.  Sehän tekee sairaan taitavasti pientä pyöritystä, mutta suorilla kääntyy helposti kysymään. Ei ime esteille. Tiedän tähän syynkin. Olen tehnyt sen kanssa pienenä hirvittävästi idioottineliötä enkä niinkään suoria ja irtoamisia. Harjoituksen puutetta. 

Mutka vietti 8 vee synttäreitään eilen ja sai osansa meillä käyneiden työkavereiden herkuista. Pääsi pihalle pelaamaan mölkkyä ja oli olevinaan niin järkevä. Meillä oli vieraita 10 henkeä, ja koirat käyttäytyi oikein mallikkaasti. Saivat kehuja kun ovat niin hyvin koulutettuja.  Kummallisinta oli se, etteivät ne tunkeneet edes juurikaan sohvalle, vaan viettivät lattialla makoillen aikaansa ja esittivät seurapiirikoiria. 

Ai niin. Iso asia on unohtunut mainita. Meidän Ritni, Ripatus, Riitta-Liisa on valittu KKK:n tokon SM-joukkueeseen 2010.  Kisat kisataan Imatralla heinäkuussa ja me ollaan Reinen kanssa vuokrattu asuntoauto tälle reissulle! Aika mahtavata! Mä alan pikkuhiljaa uskoa, että tuossa neidissä on potentiaalia vaikka mihin, vaikka välillä olo on kuin maalaisella. Meidän joukkueessa on siis minä ja Ritni, Riikka ja Jedi, Santeri ja Sinto, Vuokko ja Setteri sekä Reine ja Sälli. Vietettiin viime keskiviikkona joukkueen virallistajaisia treenien yhteydessä ja tarjolla oli kuoharia, vaahtokarkkeja ja kakkua. Huipputuloksia lähdetää hakemaan. 

Olen saanut tehtyä paimennuksestakin jo videon muuten valmiiksi, mutta taustamusiikki puuttuu.  Fintelligenssin Mikä boogie. Tää on niin meidän Ritua parhaimmillaan! "Mitä muijat, mikä boogie, hyvältä näyttää niinkuin kuuluuki..." "Mitä äijät, mikä boogie, mä oon messis mitä ikin tapahtuukin..." Jospa saisin sen jostain nyt tuonne liitettyä niin laitan linkin sitte tänne. 

Nyt maate ja huomenna vatta kipiänä jänskätetään ja leikellään lihapullia tiistaita varten. Onni on se, että Reine ja Sälli on samassa kisassa. Tuki ja turva lähellä, jos menee naama kalpeeks.