Sairasloma koskee lenkittäjää, ei koiria. Reipas viikko sitten sain tuntea flunssan lähestyvän meikäläisen kroppaa oikein kunnolla. Olin siis lauantaina töissä koko päivän kisoissa ja kuplahallin kostean kylmä ilma ei tehnyt ainakaan hyvää mun olotilalle. Menin siis aamulla kasilta töihin, ajoin viideksi kotiin, hain Ritnin ja kaasuttelin seiskaksi treeneihin. Kympiltä kotona ja seuraavana aamuna piti startata Ritnin kanssa kolmen kisan verran. Ääni oli osaksi jo kadonnut ja koko viikonlopussa ei tuntunut näin jälkeenpäin olevan mitään järkeä. 

Kello soi sunnuntaina 5.30 ja tuntui todella vastenmieliseltä koko lähteminen. Pakko oli silti nousta, sillä olin luvannut tehdä töitä seuran hyväksi vielä omien starttien jälkeenkin. YLI-IHMINENkö??! Melkein. Kisat ei todellakaan ollut mikään menestys enkä saanut lainkaan sellasta virettä itseeni kuin edellisissä kisoissa Purinalla. Eka rata oli katarstrofi, toinen oli kovinkin mallikas (hyl putken väärä pää, muuten puhdas), kolmas jotain tältä väliltä. Positiivista oli taas se, että kolmen startin aikana ainoastaan yksi rima alas. Todellinen ongelma! 

Tässä alla on video, jossa kaikki radat on laitettu putkeen. En tiedä miten olen saanut jokaisesta radasta pari viimeistä estettä kadotettua näkyvistä. Toisesta radasta eli siitä julkaisukelpoisimmasta on ainoastaan loppuosa radasta kuvattuna. Kas kuvaaja oli virallisesti töissä ja otti aikaa tässä samalla. Monitoimi-ihminen! 

Olen ilmoittanut itseni myös ylihuomiseksi ATT:n kisoihin Turkuun, mutta olen ollut sairaslomalla keskiviikosta lähtien ja tänään olen saanut osan äänestäni takaisin. Olen saanut puhekieltoa viisi päivää, mutta vähän sitä on tullut rikottua. Kurkunpääntuledus on taltutettu! En siis vielä ole päättänyt että menenkö sinne vai en. Toisaalta siellä on taas Viitanen tuomarina ja nyt tuntui taas olevan kovin haastavia ratoja. Siihen kun lisää taas liukkaan mattopohjan niin haluanko/ viitsinkö/ jaksanko??? - En tiedä vielä. 

Pakkasen vuoksi lenkit on jääny todella vähiin ja nyt vielä oma sairastuminen on tuonut lisää mutkia matkaan. Ritni on lihonnut. Huomaan sen silmämääräisesti ja tänään kun kävin ottamassa siitä vasta-ainetestejä varten verikokeet niin vaaka todisti sen myös. Onneksi tolla ei puhuta niin suurista muutoksista ja ne saa hetkessä korjattua. Huomaa vaan kun on sisällä tullu vietettyä niin paljon aikaa ja syötyä luita yms. 

Piiran luona käynti tämän kuun alussa sai mut varaamaan ajan myös Hyvinkään koirauimalaan. Tänään aamulla käytiin myös siellä! Päätin nyt hyväksikäyttää tän arkisen vapaan (?) todenteolla, sillä mun näkökulmasta voin olla puhumatta näissä.  Ritni pääsi uimana puoli tuntia rataa ja hienosti se veteli menemään. Sai kehuja hyvästä uintityylistä ja taidetaan mennä nyt tulevalla viikolla uudestaan. On kyllä kuntoilumuotona mitä parhain ja toi on paikkana aivan loistava ja siisti. Jos joku muukin innostuu niin meidän mukaan saa lähteä! 

Eilen oltiin omassa pihassa kuiskaustokoa, koska ääni ei todellakaan antanut pihaustakaan. Tehtiin ruudun keskipaikan tarkennusta sekä tunnaria. Ruutu oli jees ja sain hyvin sen korjaamaan itse. Tunnarin otin myös taas treenilistalle, vaikka talvella en sitä tykkääkään treenata (ei saa piilotettua kapulaa).

Tänään kävin vielä hallin pihassa verikokeiden jälkeen ja tein sinne ruudun, laitoin merkin ja hypyn. Ajattelin kaivella Ritnin muistilokeroita ja pyysin sitä näyttämään missä mikäkin on. Loistavasti taas pelitti, vaikka yritin miten sitä harhauttaa!  Ruutu oli nyt aika mainio kokonaisuutenakin ja siitä on ilmeisesti ollut apua, että oon sitä huomauttanut jos menee sivusta sisään vaikka hakeutuisikin oikeelle paikalle. Nyt tais mennä kerran sivusta kiertäen. Toimi siis sekä VOI-ruutu että EVL-ruutu merkin kera. 

Sirken ja Ansun neuvot noudon pureskelussa on todellakin tepsineet. Sain tänään tehtyä hyppynoutoa valmiina liikkeenä ilman minkäälaisia puruja! Loistava pikkukoira! Taidan edelleen vaan jatkaa samalla tavalla, jotta vahvistuu entisestään. Nyt ei korjaa edes nostaessa otetta, vaan ottaa ensimmäisellä heti hyvin. Palautuskin on muuttunut tuon treenin johdosta todella paljon paremmaksi. 

Liikkeestä istuminen alkaa olla jo aika mallillaan. Pää pyörähtää vähän kun kävelen ohi, mutta ei häiritsevästi. On todella rauhallisen oloinen. Tuntuu itsestä aika varmalta liikkeeltä. 

Loppuun tein tunnaria. Yritin etsiä hallin pihalta paikkaa jossa ei tuuli painaisi hajuja ja aiheuttaisi turhia virheitä. En tiedä onnistuinko paikan suhteen, mutta ihan kivasti teki. Olen nyt pitkän tauon jälkeen tehnyt muutaman valmiin ympyrän ja suoran ja ihan kivasti on mennyt. Musta se vaan vähän säheltää eikä aina niin malta. Haluaisin siltä kaasua vähän pois, koska ylikaasulla tykkää vähän testata muita vaikka toisikin oman sen jälkeen. Ei kiva. Nyt siis olen seissyt itse kapuloiden vieressä ja pyytänyt sitä etsimään. Mikäli vauhti alkaa nousemaan kun omaa ei meinaa heti löytyä, niin olen huomauttanut  ja sanonut että nätisti tai toistanut sanan etsi. Laskee hyvin ja malttaa loppuun. 

Musta se näyttää parhaillaan just siltä, että hänen mielestä tää on ihan helppo nakki ja tässä ei oo mitään haastetta. Lähtee sinne persuskarvat viuhuen ja haihattelee menemään. Nostaa sitte omansa ja saattaa kävellä muiden yli tullessaan takaisin. En ihan aina pidä tosta asenteesta, mutta pääasia on kuitenkin se, että tietää mitä siltä halutaan. Ehkä.