Kulunut viikko tuli vietettyä lomailun merkeissä mökillä. Siinä samalla tuli juhlittua (?) juhannustakin ja vietettyä muuten vaan rauhallista aikaa saunoen, herkutellen, laiskotellen ja pihahommia tehden. Kylläpä tuli taas tuokin reissu tarpeen. Nyt jaksaa odottaa neljän viikon todellista kesälomaa 1. elokuuta alkaen. 

Keskiviikkona tein Turusta päiväreissun Helsinkiin kampaajalle, sieltä agilitämään Kirkkonummelle ja sieltä Somerolle paimennuskilpailuihin töihin. Tukka sai uuden eli saman lookin kuin aikaisemminkin. Ritni oli oikein kivalla tuulella agilityssä. Saatiin Katin kanssa asennettua nuorisolle "törkkäys". :) 

Paimennuskisoissa tuli oltua koko ilta hommissa ja oli kyllä valaiseva kokemus. Nyt taas selkiytyi koko kisojen kokonaisuus ja radan haasteet. Kyseessä oli siis ykkösluokan kisa ja mulle tuli kauhea hinku päästä koittamaan Ritnin kanssa rataa. Suoritukset oli aika vaihtelevan tasoisia. Siellä tosiaan oli koiria joiden osaamistaso ei niin kovin kummoinen ollut, mutta sitten oli myös pari jotka erottui joukosta selkeästi. Jospa syksyllä mekin... Katotaan! ;))

Viikon aikana käytiin pariin kertaan treenaamassa tokoa. Meidän mökin lähellä on sellanen kyläyhdistyksen jalkapallokenttä, jonka nurmi on kuin golfkentällä. Täydellinen siis! 

         

Nämä muutamat kuvat on otettu puhelimella, mutta ajatuksesta saa silti varmasti kiinni. Normaalistihan vastaavilla nurmikentillä on koirien juoksuttaminen täysin kiellettyä, mutta ei tässä. Maalla on mukavaa! :) Oikealla on myös lähikuvaan päässyt Amerikan ihme. Ostin näitä nyt SM-kisoista ruhtinaaliset neljä kappaletta kun kerran niitä vielä sai. Taitavat olla viimeiset kappaleet...

Treenasin seuruuta, joka oli kumpanakin päivänä hyvää. Juoksu on nyt myös poikkeuksetta ravia ja täyskäännökset teen juoksussa vasemman kautta ja normaalissa oikean. Tuntuu toimivan tosi kivasti. Nyt muutamien kisojen jälkeen huomaan siitä, että sen asento on etupään osalta vähän alaspäin. Tarvii tehdä lähtöjä paljon ja serpentiiniä taas vaihteeksi. 

Ruutu oli myös molempina päivinä mukana ohjelmistossa. Alkuun tein merkkiä ja teki molempina päivinä kivasti eikä yrittänyt varastaa ruutuun. Palkkaan nyt jokaisesta merkistä. Merkiltä lähetys ruutuun. Vauhti ja osumatarkkuus keskelle hyvä. Aikaisemmin olen pyytänyt sitä tarkentamaan paikkaa vaan olemalla hiljaa, mikäli ei ole ollut tarpeeksi keskellä, mutta nyt meni maahan jos vapautuskäskyä ei tullut. Ei tarjonnut siis markkeriakaan! Outoa. Naksuttelin muutaman kerran markkerista ja tämän jälkeen unohti koko maahanmenon tarjoamisen. On se pienestä kiinni. :)

Metallin vauhtinoudossa olen ilmeisesti käyttänyt vapautussanana jossain vaiheessa suhina, joka on mulla sellanen yleisvirityssana, jolla kierrokset nousee. Nyt tein kierrosta metallinoudon luovutusasentoa ja ajattelin suhunalla auttaa sen kääntymistä kuten joskus alkuaikoina. No Ritnihän tulkitsi sen vapautussanaksi ja ampui kiinni palloon. :) Tässä saan nyt jälleen kerran katsoa peiliin, että miten vaihtelevasti käytän noita sanoja. Pitäis varmaan kirjottaa ne ylös joskus...

Ohjattua otettiin myös pitkästä aikaa. En ole siis voittajan liikkeiden aikaan tehnyt mitään EVL:n liikkeitä, joten taukoa on tosissaan ollut. Vuosi taitaa olla aikaa tästä! Vein vasemman ja oikean kapulan ja merkin. Naksuttelin merkkiä ja palkkasin siitä. Pallolla ja namilla. Teki hyvin, eikä ottanut häiriötä kapuloista. Suuntia treenattiin myöskin merkiltä erikseen kapuloille vauhtinoutoina. Ihan jees. Vaatii vaan niitä toistoja alle miljoonan. Jatketaan harjoiituksia. :)

Laiturille tehtiin uudet portaat ja pappa oli kerännyt puunrankoja saunan viereen kasaan, jotta ne jonain päivänä päätyisi pesään. Ritva-Liisa hoisi sotkijan viran täydellisesti. Hän raahasi metsään viedyt risut takaisin pihaan ja treenasi kapealla laiturilla 60 metrin pikajuoksun maailman ennätystä puolikas koivu suussa. Aiheutti muutamia vaaratilanteita tällä uudella harrastuksella. Jarrut toimi tällä kertaa eikä kukaan tippunut mereen. 

Rouva herttainen sai mitä ilmeisimmin juhannuksen alla jonkunlaisen rytmihäiriön. Ritni rallitti sitä pihalla ja niillä oli käynnissä kunnon painit. Olin saunassa ja huomasin ikkunasta, että se kulki pihalla kuin humalainen. Jalat meinasi mennä alta ja yrittäessään tulla mökille, sen jalat veivät naapuriin. Siinä pihalla sitten hetken ihmeteltiin ja rauhoituttiin ja se meni ohi. Onnistui kyllä säikäyttämään meidät kaikki oikeen kunnolla. Hui. Käydään ensi viikolla kuvaamassa se, jotta saadaan tapahtuneeseen varmuus. Tiedetään ainakin tulevaisuudessa jos vastaavia sattuu, että mistä on kyse.

Juhannusaattona on vastakkaisella rannalla aina paljon kokkoja. Tänä vuonnakin oli, mutta vain yksi. Meilläkin kävi mielessä, että josko kasataan oma kokko, mutta laiskuus yllätti. Kiva katsella valmista ja toisen tekemää, eikä kenenkään omasta porukasta tarvii olla kipinävahtina. 

Tänään kotimatkalla poikettiin vielä Kirkkonummella tekemässä pienet valssitreenit. Samalla käytiin uimassa ja viilentämässä turkkia tulevan viikon helteitä varten. Niitä odotellessa on varsin mukavaa valmistautua tulevaan työviikkoon! ;)