Pieni ötökkä sai tänään Sällin leikkikaverikseen. Jouluaika on ollut meille luksusta, sillä vieraita on käynyt paljon ja tämä ruskea sielunvelikin oikeen kahteen otteeseen. Tämä "pariskunta" on ollut aika pitkään erossa pitkän välimatkan takia ja Ritnillä oli alkuun taas kova tarve laittaa tämä nuori herra ruotuun. Jos herrasmiehen korvat pysyy pystyssä, eikä niitä aseteta pään päälle ristiin liehittelyasentoon, niin yhteinen rytmi löytyy välittömästi. Hauskaa on kuitenkin nähdä, miten yhteinen sävel löytyy aina ja samalle aaltopituudelle päästään äkkiä. 

Tukka takana elämä edessä. Kesä 2010.

Ritni sai hierontareissulla tuomion turvonneesta keskivartalosta. Otimme kopin tästä ja myönsimme asian pienen nikottelun jälkeen. Sanotaanko näin, että olemme herkutelleet suruun. ;) Eikai sentään. Mutkan poismenon jälkeen treenimäärä varsinkin tokon osalta on lisääntynyt huimasti ja uskon, että tällä on iso vaikutus asiaan. Vaikka palkkaus tapahtuukin pääosin lelulla, niin kyllähän vaihdan joka kerta pallon namiin, koska tokokoira ei muuten pallosta irrota. Tämän päivän treeneissä sai siis kaksi nakkia. Taitaa tulla siis niistä ja aamuisesta pikkusormen paksuisesta kierretikusta. Näin uskon. Vähennämme määrää ja pienennämme paloja. Treenimäärää ei tiputeta. ;)

Eilen tehtiin ennen 7km vakkari-iltalenkkiä tokot alakentällä. Joku paukutteli muuten viereisellä kadulla jo jotain pommeja, mutta sepä ei meidän menoa haitannut! Meidät tullaan näkemään samalla kentällä uuden vuoden aattona klo 00.00 tokoilemassa. Häiriötreeniä ihmisille, jotka vihaa pakkojuhlintaa! Sen voin luvata! 

Alkuun seuruu, joka oli hitaan käynnin osalta rumaa, mutta muuten ok. Mika oli mukana ja kysyi "kuuluuko tuon takapään käydä vähän alempana tuossa hitaassa askelluksessa, kun astut vasemmalla jalalla maahan?" - Ei kuulu. En jaksanut liiemmin jäädä asiaa veivaamaan, mutta loppuun sain ihan hyvän pätkän taas onnistumaan ja palkattua siitä. 

Kaukot pitkästä matkasta hyvät, samoin lyhyeltä tekniikka. Zetan tein kisamaisesti ja oli hyvä. Vaihdot maahan, seiso, istu. Loppuun luoksetuloa kierrosta. Suoraa ja stoppien kera. 

Tänään tein Reinen liikkuroimana alkuun ohjatun. Kentällä on vain kaksi lamppua, joten oli aika hämärää ja kapulat näkyi huonosti. Kyttäsi kovasti liikkuria taas. Kontaktin jälkeen lähetin merkille. Ihan ok merkki, mutta ajatus oli jo kapuloilla. Toistin uudestaan merkki, vaikka olikin jo siellä. Korjasi ja palkkasin tästä. Ehkä vähän huono palkkauskohta, koska ajatus ja paino oli jo kapulan suunnalla. Tehtiin muutamia toistoja ja saatiin aikaan muutama vähän jähmeämpi merkki. Laukalla menee kyllä ja ihan ok vauhtia, mutta se ilme on niin kapuloissa. Se ärsyttää ja siitä en pidä. Yhden merkin jälkeen päästin noutamaan ja sen jälkeen loppumerkit oli hyviä. Sai kai purettua itsensä vihdoin ja nollattua. Ehkä.

Tämän jälkeen ruutu. Merkki hyvä, samoin itse ruutu. Tämä tuntuu nyt liikkeenä jo tosi varmalta. Ei ahdista mua millään tavalla. Tehtiin muutamia yksittäisiä merkkejä kun mietittiin, että onko se liian tiiviisti siinä merkillä. Satunnaisesti saa polkaistua sen merkin vauhdissa kumoon ja välillä menee niin lähelle, että asettaa rinnan lähes siihen kiinni. Nyt teki kyllä ihan hyviä merkkejä kun niitä testailtiin. 

Loppuun taas zeta. En keksinyt muutakaan treenattavaa kun mietin. :) Tein muutamia jäävien kiertoja. Seisomisessa se on hassu. Sitä ottaa koko juttu ilmeisesti aivoon sen verran paljon, että mun kiertäessä sen taakse oikealta puolelta, se kääntää pään jo siihen suuntaan mistä tulen. Se myös jähmettyy niin outoihin ja epäloogisiin asentoihin ettei tosikaan. Ei korjaa kyllä mitään jalkaa. Itse liikkeessä seisominen on paljon rennompi, eikä tee samanlaista jähmettymistä kuin noissa yksittäisissä. Huvittava tapaus.