Otsikko johdattaa keskiviikon aksatreeneihin. Ritnillä ei ole jarruja. Jarrujen puute on ollut pimennossa pidemmän aikaan, tai radoilla ei ole ollut sellaista paikkaa, jossa se olisi käynyt ilmi. No, keskiviikkona oli.  

Aloitettiin putkella, jonka jälkeen oli hyppy ja siitä päällejuoksulla kolmannelle hypylle. Ei mennyt ihan kuin elokuvissa ja tuli hinkattua tuota alkua monta kertaa. Sata kierrosta putkessa sai aikaan vippauksen pikkukoiran pääkopassa ja jarrut tuntui katoavan lopullisesti. Ritni tuntui nyt käyvän muutenkin rasittavan kuumana.

Kyse ei ole nyt siis siitä putken jälkeisestä hypystä. Se rimakaan ei ole ollut meille ikinä ongelma, vaan se sen jälkeinen elämä. Toki tuohon vaikuttaa pitkälle valuva ensimmäinen hyppy, mutta myös kaasun määrä, jota tuntuu vain lisäävän seuraavalle esteelle mentäessä. Kolmas on varmasti tuossa vaiheessa jo hasardi. Toisinaan. 

Olen ehkä itse aiheuttanut tämän jarruttomuuden (onko sellasta sanaa ees!?) palkkaamalla sitä pienestä saakka paljon saaliilla. Jos siis suhisen, se saa sen nousemaan. Jos harrastan namipalkkausta ennen estettä, työntämällä puoli kroppaa yli esteen, syöksyy se kuin saalille mun käteen. Ei hyvä sekään. Kerrottakoon myös tässä, että toistojen määrällä ei ole väliä. Todistajien läsnäollessa. 

Nyt siis pitäisi aloittaa projekti JARRU. Pitäisi saada se edes vaihtamaan rytmiä hypyn jälkeen, jolloin joutuu automaattisesti jarruttamaan ja keskittymään paremmin seuraavalle hypylle. Tähän toteutukseen on olemassa jo alustava idea, mutta enää puuttuu sana jonka siihen liitän. Paimennuksessa saan sen vaihtamaan tempoa sanalla "siiiiiitä". Tekisi mieli koittaa, mutta ei. 

GALLUP!! Mikä sana olisi sopivan hillitsevä, ei nostattava (!) ja tietty vielä helposti muistettava?

Viime viikko meni muuten kotona keppitreenien merkeissä ja nyt muutamana iltana olen ottanut tokon treenilistalle. Touko-kesäkuussa ajattelin kisata voittajassa. Viime kesän/syksyn kisat on jossain määrin vieneet jäävien seisomisista terävyyttä pois, joten se pitäisi saada takaisin. Lisäksi on pientä hienosäätöä liikkeissä, mutta muuten on mukavalla pohjalla. 

Ruudusta olen nyt onnistunut paikkaamaan sen vasemman etumerkin takaa sisääntulon, mutta vaatii vahvistusta vielä lisää. Lisäksi tänään tein kaukoja pidemmältä matkalta. Kaikkien vaihtojen kera. Aika valtavaa!! Mä jossain vaiheessa jo mietin, että tekemisen riemu paistaa vähän liiaksi siitä läpi, mutta luotin siihen että pidempi välimatka saa sen korjattua. Näin oli. Teki kaikki vaihtot loistavasti, ei moitittavaa. Palkan sai jokaisesta vaihdosta.

Ritnillä on tulevana maanantaina synttärit. Tyttö täyttää kokonaiset kaksi vuotta. Melko vauhdilla aika kulkee... tuntuu, että vasta katselin näitä kuvia monta kertaa päivässä kun odotin pentua saapuvaksi. Täällä se on! Edelleen yhtä pieni ja pentuinen.