Viime viikonlopun Eckerön reissu meni loistavasti. Ei tulosmielessä mutta muuten. Kilpailupaikka oli aivan täydellisen loistava, joten tulevina vuosina tullaan ehdottomasti menemään uudestaan. Ritni käyttäytyi upeasti koko matkan aikana. Sekä laivalla, kisapaikalla että hotellilla. Maailman paras retkikumppani. 

Kisoista tulokset olivat 15 vp + hylly + hylly. Ensimmäisellä radalla Ritni kaahotti menemään kahteen kertaan hypyn ohi ja päätin korjata ne. Lisäksi teki valtavan hienon lentokeinun.  En voi käsittää omaa tyhmyyttäni. Siis kahdella radalla käskytin ihan täysillä "kiiiiiipeeeekiiiiipeee" ja sitte perään yritin korjata "keinukeinukeinu". Voi perse mitä aivokuplia multa. Kiipee-käsky saa Ritnin pistämään pientä vaihdetta silmään ja kiihdyttämään puomilla täyteen vauhtiin. Lentokeinuille ei voi olla muuta selitystä. Tässä video ensimmäisestä radasta: 

 

Kuvanlaatu on erittäin huono, koska se on kuvattu kameran videotoiminnolla. No saa siitä ääriviivat ainakin selville jollei muuta. Kaikista parasta on se, että ratasuorituksilla ei tullut yhdelläkään kolmesta rimoja alas. Se on mukavaa se! Radat oli muutenkin kovin haastavia paitsi tämä ensimmäinen. Kaksi muuta oli Anne Viitasen ja Kari Jalosen ratoja. Musta niissä oli pahoja kohtia kokeneemmallekin koiralle.

Viimeisellä radalla valssasin keppien päässä ja sain Ritnin jälleen lopettamaan kepityksen kesken. Aloitin valssin liian aikasin ja sain vedettyä sen edellisestä välistä pois. Huono ohjaaa. Ritnillä on jostain muutenkin tullut hyvin epävarmaksi tuo keppien viimeinen väli ja siitä syystä tuo otsikko kertoo jotain tän illan touhuista. 

Ostin siis viime kesänä kepit kaaharitassuilta ja niitä on tullu käytettyä ehkä kaks kertaa. Todella järkevä ostos siis! Nyt sitte päätin, että treenataan niitä keppejä joka helkkarin ilta nyt tossa pihalla, jotta päästään pois tosta epävarmuudesta. Pitäis saada joku palkkaamaan se sinne päähän, koska kyttää mun lelukättä ja sitte tulee pois. Ohjureitakaan en haluis laittaa, koska niissä nyt on vaan taas oma hommansa kun ne häivyttää taas pois. 

Toistoja saatiin hyvin aikaiseksi ja nyt tsemppasin itse siinä, että mihin sen palkan heitän. Kummallisinta tässä on se, että jos jään keppien päähän seisomaan ja vaan lähetän sinne menemään niin se tekee loppuun saaakka ilman mitään ongelmia. No nyt sitte mun liike saa sen kiiruhtamaan sieltä pois ja palkkaa olen heittänyt nyt hyvin paljon sinne ulostulovälin tienoille. Toiveena ois nyt saada niistä sellaset, että voin ottaa etäisyyttä lisää sivuille ja myöskin eteen. Alun leikkaukset yms. on ihan selvää kauraa ja niissä ei oo ongelmia. 

Piti vielä mainita eilisistä treeneistä hallilla. Kevätkausi on siis korkattu ja eilen oli ensimmäinen kerta tauon jälkeen kera ryhmä. Piirtäisin jälleen sen kuvan jos pystyisin, mutta selitykseksi menee. Valssia hinkattiin ja rengaskin oli mukana meiningissä. Tarkoituksena oli saada puhdasta jälkeä aikaiseksi ja valssit tehtyä oikein. Kerrattiin pikapikaa valssin kolme pääperiaatetta: - Ei koskaan suoralla, -Ei kahta valssia peräkkäin vaan niiden tilalle vastakäsi käyttöön, - Valssi tulee tehdä mahdollisimman lähellä seuraavaa suoritettavaa estettä. Meniköhän oikein...  Sitä ei edes pysty miettimään, että montako vuotta (toistakymmentä...) tätä lajia on harrastanut, mutta nyt vasta olen käytännössä tajunnut mitä noilla tarkoitetaan. Kiitos siitä ylitarkalle kouluttajalle! Oon ruvennut oikeesti ajattelemaan asioita syvällisemmin. Toisaalta tääkin voi olla aika pelottava myöntää... 

Tehtiin valsseja ja mentiin lujaa. Ripa on ihana. Mä uskon ja luulen, että se on Eckerössä katsonut muiden taitavempien rekkujen menoa ja ottanut mallia hypyissä. Vitsit se kokosi itseään hienosti ja kovasta vauhdista teki hienoja käännöksiä. Niin kaunista! Putki-hyppy-rengas-hyppy-suoralla saatiin testata renkaan suoritusvarmuutta oikeen tositoimissa ja kunnon vedossa. Ei käsiä, ei käskytystä, ei katsetta. Ainoastaan jalat alle ja menoksi! Tuli hieno fiilis kun sai vaan juosta ja toinen tuli persuskarvat suorana putkesta perään. Loistavat treenit, loistava koira. Se on meidän Ritva-Liisa.