Todellisena kotilääkärinä meillä sattui olemaan antibioottia kotona ja aloitettiin kuuri samantien. Betadineä ja tossu pihalle jalkaan, niin eiköhän se siitä. Kipeä ei tunnu ainakaan toistaiseksi olevan. 

Kulunut viikko on ollut muuten sopivan vilkas. Jotain pientä on tullut tehtyä näiden perustreenien lisäksi, mutta en jaksa erikseen niistä kirjotella. Tokoa vaan. :) Tiistaina paimennukset meni valtavasta mutasekametelisopasta huolimatta kivasti. Tein kisahakuja yksin parin kierroksen verran isolla pellolla. Kerran taisin pyytää pois sen kesken, kun näytti että ois leikannut. Nyt olen itse jo edistynyt sen verran, että osaan lukea sen ajatuksia ja ennakoida tekemisiä. Muuten oli kaikki hyviä ja matka oli pitkä. Jos nyt oikein muistelen kesän kakkosluokan kisoja joissa oltiin tolppakoirana, niin musta osa lähetyksistä oli pituudeltaan sitä luokkaa. Siellä sähkötolpan paremmalla puolella sivuttaissuunnassa. :) Ihan pätevä oli. 

Torstaina tehtiin sekä perinteiset agilityt, plus siihen päälle vielä tokotreenit. En tiedä oliko järkeä, koska ainakin itsestä tuntui, että kaikki mehut oli puristettu jo agilityssä. Hyppypompputreeneissä oli MM-kisojen yksi hyppyradoista. Katsoin sitä jälkeenpäin koneelta videon muodossa ja näytti siltä, että meillä esteet 4-6 oli hieman erillaisessa kulmassa. Muuten se kyllä oli samanlainen kuin isoissa kisoissa. Ritni meni ihan näpsäkästi, mutta kiirehän mulla oli. Perinteisesti. Alku meni ihan kivasti, mutta ketutti kun jouduin käyttämään yhdessä kohdassa vippausta, joka ei mitenkään ole loogisin ohjaustapa. Liikkui ihan kivasti ja toimi, mutta jouduin (?) käskemään "RIT-RIT-RIT", koska olin myöhässä ohjauksesta. Oma vika, hitaat jalat. Tehtiin melkoisesti toistoja ja lopuksi sain toimimaan kivasti. Vaati vaan valssin vaihdon sokkariin ja himpun verran luottoa omaan nopeuteen ja liikkumiseen.

Tokossa tein lähinnä merkkiä ja ruutua. Niin ja loppun kaukojen vaihtoja. Olisi kannattanut jättää väliin. Merkit pääosin ihan ok, mutta bongaili taas luoksetulomerkkejä satunnaisesti. Ruutuunlähetyksessäkin ampui luoksetulomerkille. Voi elämä. Tämä ja ohjatun merkki on nyt meidän himotreenilistalla. Miten ne yhtäkkiä on muuttunut ihan keskinkertaiseksi suoritukseksi huipun sijan. En kyllä tykkää yhtään. :(

Tänään lauantaina olin töissä aamusta tokokisoissa hallilla ja sen jälkeen käytiin Anun kanssa Gestiksessä treenaamassa. Tein ketjussa jälleen luoksetulon, ruudun (palkkasin merkin), ohjatun ja zetan. Asettelin luoksetulon merkit nyt jälleen aika lähelle ruutua. Merkit oli siniset pikkuämpärit. Jättöpaikkaan mentäessä silmäili ruutua. Yritti tarjota. En päästänyt. Tuli ihan tasaisella vauhdilla, mutta lujempaakin pääsee. Jatketaan pelkällä suoralla taas treeneissä, koska stopit on sillä ihan hyvät.  

Siitä suoraan ruudun lähetykseen. Anu vei pallon niin että se näki sen. Naputteli vielä maata. Siitä merkille, joka oli hyvä ja siitä pallopalkka multa. Lähetys uudestaan merkille, josta lähetys ruutuun. Katse vei pallosta huolimatta sille viheliäiselle luoksetulon merkille, mutta kroppa vei ruutuun. Hyvä näin. Tehtiin perään toinen samanlainen setti ja edelleen katsoi luoksetulon merkille, mutta meni ruutuun hienosti. Tämä oli parempi ja jätettiin siihen. 

Ohjatussa ajatuksena oli palkata vaan merkistä, koska sen olemassaolo on ärsyttänyt sitä viime aikoina suuresti. Ärsytys siis alkoi kahden kisamaisen toiston jälkeen, ja siitä lähtien on meinannut varastaa kapulalle. Nyt normaali kisamainen vienti, mutta pelkästä merkistä palkka. Ekalla meinasi taas varastaa kapulalle, vaikka Anu näytti sille merkkiä kun tuli takaisin. Otin uudestaan ja nyt loput merkit oli hyviä. Loppuun sai tuoda vasemman kapulan, jonka olemassaolon oli ehkä jo osittain unohtanut. Joutui vähän hakemaan... ;)

Zeta oli musta hyvä. Tai tuntui siltä. Jäävät seiso- maahan- istu, koska kisoissakin oli tänään niin ja se oli omassa muistissa. Seuruu oli hyvää ja rauhallista. Pysyi takaa kierroissa hyvin ja nyt myös seisomisessa. Anu teki huomion, että vaikka ohitan sen sen vasemmalta puolelta, niin mun kävellessä sitä kohti, se kääntää pään jo oikealle, mistä palaan takaa sen viereen. Istumisessa nosti taas oikeaa etujalkaa ilmaan kun kävelin sitä kohti. Ei siirry, mutta nostaa. Pitää huomauttaa asiasta. 

Muuten jäi kyllä hyvä mieli tosta treenistä. Saatiin vihdoin taas kasaan tuo koko kokonaisuus. Nämä on vaan niitä juttuja, jotka nyt vaatii vahvistamista. Ei tarvii sitte kisoihin mennä sillä fiiliksellä, että toivottavasti luoksetulon merkit on kaukana ruudusta ja toivottavasti tuo koira ei katso liikkuria kun ohjatun kapuloita viedään. :) 

Syksyisiä lenkkeilykelejä. Toivottavasti talvi jää tänävuonna tulematta.